Toimitusketjun suunnittelu


Toimitusketjun suunnittelu- ja kehittämisfilosofiamme perustuu ohjattavuusanalyysin perusajatuksiin. Ohjattavuusanalyysi (englanniksi Controllability Engineering) on prosessi kehittämismenetelmä, joka kehitettiin 1980-luvun alkupuolella Teknillisessä korkeakoulussa professori (silloinen dosentti) Eero Elorannan ja Juha Räisäsen toimesta.

Ohjattavuusanalyysin perusfilosofia on yksinkertainen: ennen kuin rynnätään hankkimaan uutta ohjausjärjestelmää, on syytä tarkastella kehitettävän tuotantojärjestelmän ohjattavuutta ja kehittää sitä. Määritelmän mukaan siis tuotantojärjestelmä itsessään jo määrittelee suorituskykynsä rajat. Näihin rajoihin voi vaikuttaa ainoastaan järjestelmää muuttamalla, ei kovemmalla työtahdilla tai paremmalla johtamisella, paitsi milloin paremmalla johtamisella tarkoitetaan järjestelmän muuttamista.

-          läpäisyajan olennainen lyhennys (time-based competition)

-          tehtaiden vertailu ja toisilta oppiminen (benchmarking)

-          alihankintakulttuurin kehittäminen (verkostoituminen)

-          muutoksen hallinta (change management)

 
On ehkä vain mielikuvituksen tai äidinkielemme köyhyyttä, mutta mielestämme ohjattavuusanalyysi sanana ei ole ehkä kaikkein paras. Englanninkielinen käännös ”Controllability Engineering” kuvastaa tarkemmin menetelmän tavoitetta kehittää tuotantojärjestelmän tehokkuutta. Ajan suuntauksia kuvaavia termejä on myös käytetty, kuten ”Supply Chain Audit” ja ”Demand/Supply Network Assessment”, mutta näiden hienojen termien takana on ainakin artikkelin kirjoittajien toimesta aina ollut vanha kunnon ohjattavuusanalyysi.
 
Ohjattavuusanalyysin pääperiaatteet
 
 Ohjattavuusanalyysin onnistunut toteuttaminen edellyyttää kurinalaista mutta joustavaa projektinhallintaa. Tyypillisesti projekti viedään lävitse seuraavia periaatteita seuraten.
 
Tutkimuksen selvärajainen vaiheistus
Kartoitus- ja analysointivaiheen (ymmärrys) jälkeen seuraa synteesivaihe, jossa määritellään kehitettävät asiat ideaalimallina (oivallus). Toteuttamiskelpoinen konsensus-malli haetaan kommunikoinnin tuloksena rajalliset mahdollisuudet ja panokset huomioon ottaen (toteutus).
Strukturoitu analyysiprosessi
Zoomaus ja fokusointi-periaatteen mukaisesti kohdistetaan työ mahdollisimman suurta hyötypotentiaalia sisältäviin ilmiöihin.
Kvantitatiivinen tarkastelu
 
Kartoittamisvaiheessa suoritetaan tarvittava määrä haastatteluja, mutta mahdollisimman moni ilmiö ja asia pyritään selvittämään todellisiin faktoihin (dataan) perustuen.
Graafinen esitystapa
Ohjattavuusanalyysiprojektin huomattava koulutuksellinen rooli asenteiden ja työtapojen muokkauksessa vaatii useimmiten asioiden selkeää, kuvallista esittämistä.
Projektin rajaus työn etenemisen mukaan
Projektin ja sitä myötä tuotantolaitoksen kehittämisen painopisteet määritellään joustavasti projektin kuluessa.
 
Talonpoikaisjärki, periksiantamattomuus ja uteliaisuus ovat avanneet monta solmua ja auttaneet tunnistamaan juurisyyn(/t) sekä määrittelemään kestävät muutostoimenpiteet. Kuten taloustieteen nobelisti Ronald Coase on elegantisti todennut: “If you torture the data long enough, Nature will confess.”