Toimitusketjun arviointi
Download brochure (PDF) / Lataa esite (PDF)
Taustaa
Toimitusketjun kvantitatiivinen analysointi on osoittautunut työkaluksi, joka tuottaa ainutlaatuiset mahdollisuudet kehittää aikapohjaista kilpailukykyä toimitusketjuissa. Kvantitatiivisen analysoinnin avulla pystytään myös parhaimmalla tavalla priorisoimaan kehityskohteita.
Toimitusketjun kvantitatiivisella analyysillä pyritään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko yrityksessä tehty ABC-luokitus tuotteille? Entä asiakkaille? Vai saavatko kaikki samaa keskimäärin ”kohtuullista” palvelua? Entä noudatetaanko ABC-luokitusta todellisuudessa? Perustuuko toimitustäsmällisyyden mittaus mitattuun tietoon vai tukkimiehen kirjapitoon? Montako kertaa tuotteet pysähtyvät ennen kuin ne todella ovat asiakkaallanne? Miten pitkäksi aikaa? Miten pitkään oli toimitusketjussanne viipynyt ”vanhin” edellisellä viikolla toimitettu tuote? Miten asiakkaat jakautuvat toimitusaikaodotustensa suhteen?
QDC:n kokemukset useilta teollisuuden aloilta ovat näyttäneet, että useimmilla yrityksillä olisi huomattava hyöty jo suhteellisen yksinkertaisista analyyseistä, joissa noudatetaan seuraavia periaatteita:
- käytetään toteumatietoa, joten saadaan faktapohja toimenpiteiden suunnittelulle
- käsitellään ensisijaisesti jakaumia ja vasta toissijaisesti keskiarvoja, näin saadaan ongelmasegmentit esille.
- käytettävän datan puitteissa painotetaan tarkastelua tuotteiden/asiakkaiden/markkina-alueen mukaan.
- tarkastellaan läpimenoaikaa, toimitusvarmuutta sekä reaktiokykyä/pelivaraa, sekä asiakas- että toimittajarajapinnassa.
Kilpailuetumme
Työskentelytapamme perustuu ohjattavuusanalyysin perusajatuksiin. Ohjattavuusanalyysi on toiminnan kehittämisen metodi jonka kehitti professori Eero Eloranta Teknillisestä korkeakoulusta 1980-luvun alkupuolelta. Me olemme kehittäneet siihen oman työkalupakkimme ja työskentelymenetelmämme takaamaan tehokkaan läpivalaisun koko arvoa lisäävästä ketjusta. Kutsumme tätä työskentelymenetelmään sen kvantitatiivisen luonteen vuoksi toimitusketjun arvioinniksi, vaikka tosiasiassa tavoitteena on tunnistaa sekä kehittämispotentiaali että valita toimintatapamuutoksia joilla tuottavuus paranee merkittävästi.